Janne Valkeeniemi ja Jyrki Joensuu – Lääkäreitä yhdessä ja erikseen

23.6.2020

Janne aloitti lääketieteen opiskelun Sveitsissa, Fribourgissa. Taivaanrannassa siintävät alpit. Sinne Jannen tarina päättyy kirjassa.

 

Janne Valkeeniemi oli lääkäri, Jyrki Joensuun kollega. He eivät koskaan työskennelleet yhtaikaa samassa työpaikassa. Jyrki oli yleislääketieteen erikoislääkäri, joka teki isoimman osan elämäntyöstään työterveyshuollossa. 1980-luvulla Jyrki oli ergonomia-aktivisti, ja 1991 hän sai valtakunnallisen palkinnon ergonomian kehittämisestä. Viimeiset työterveysvuotensa Jyrki toimi Medivireen yksikönjohtajana Lahdessa. Yksikkö menestyi, ja sai ainoana Suomessa tulospalkkion joka kerta kun se jaettiin. Jyrki jakoi rahat työntekijöille tasan – palkasta riippumatta. Terveystalo osti Medivireen vuonna 2007.

Psykiatrian houkutus

1990-luvulla työterveyshuolto alkoi painottua psyykkisiin ongelmiin. Se sopi Jyrkille, koska ergonomia ja muut perinteiset ongelmat oli hoidettu. Hän kaipasi vaikeampaa tekemistä. 2000-luvulla Joensuu erikoistui psykiatriaan, ja päätyi mielenterveysjohtajaksi ja ylilääkäriksi. Vanhuuseläkkeellä hän jatkoi työntekoa. 2019 Jyrki hoiti potilaita Kotkassa ja Kouvolassa. Janne Valkeeniemi erikoistui sisätaudeille, mutta koki sisätaudit liian mekaanisena. Diagnostiikassa numerot ja lisätutkimusten tulokset olivat tärkeimpiä. Vinksalleen menneitä numeroita hoidettiin lääkkeillä, jotka myös määriteltiin numeroina, milligrammoina. Hän kaipasi vaikeampaa työtä. Janne erikoistui psykiatriaan.

Jyrki ei ole Janne

Kun Valkeeniemi pääsi omalle alalleen, hän oli intohimoinen lääkäri, ja kehittyi armottoman tehokkaaksi työssään. Jannella ja Jyrkillä on yhteisiä piirteitä, kuten rajaton oppimisen halu ja onnistumisen tarve kaikessa mihin ryhtyy. Sellaiset tyypit kohtaavat aina kaunaa ja jäynää työpaikoissaan. He joutuvat kampitetuiksi kateuden voimien jyllätessä. Kateuden myrkky on uskomaton voimavara. Sen sijaan, että työtoverin paremmuus innostaisi kehittämään omaa osaamista, kateuden myrkky kiihottaa tuhoamaan kateuden aiheuttajan. Ei ole merkitystä sillä, että työyhteisön tavoitteita ei saavuteta. ”Kuolkoot potilaat, kunhan tuon hyväkkään menestyminen torjutaan.” Tällaisesta kollegiaalisuudesta ja esimiesten asenteesta Janne Valkeeniemi-kirjassa kerrotaan. Se motivoi Jyrkiä valmistelemaan kirjaa. Janne onnistuttiin tuhoamaan. Jyrki säilyi ehjänä. Janne pudotettiin työelämästä pois. Jyrkistä tuli ylilääkäri. Vuonna 2016 Jyrki rajoitti psykiatrin töitään ja istui kirjoittamaan. Kesällä 2018 urakka oli valmis. Sen kunniaksi kirjoittaja lyhensi teoksestaan 100 sivua.

Myötätunto

Moni on kokenut, että vieraaseen ihmiseen tutustuessa tuntuu melkein heti, kuin oltaisiin oltu tuttuja aina! Se on häkellyttävää. Tajuaa toisen tarkoitukset puolesta sanasta tai sanoitta, ilmeestä, yhdestä katseesta. Tätä tarkoitetaan, kun sanotaan, että silmät ovat sielun peili? Näin alkaa elämänmittainen ystävyys. Rakastuessa tunnetaan yhteenkuuluvuutta ja tykkäämistä, mutta se on eri asia. Rakastumisessa on seksi mukana. Kun Jyrki tapasi Jannen, tämä tuntui vanhalta kaverilta heti. Oli helppoa keskustella mistä tahansa, koska toinen ymmärsi ilman pitkiä selityksiä. Miesten mielipiteet ja ihanteet lääkärin ammattiuraan liittyen olivat yhteneväiset. Myös kelvottomat ammatilliset seikat harmittivat samalla lailla. Kumpikaan ei sietänyt kollegoita, jotka tahallisesti lepsuilivat työssään. ”Menkööt paskakuskeiksi tai mihin vaan, mutta lääkäri ei saa lopettaa kehittymistään!” Kun Jyrki tämän möläytti, Janne nauroi. Hän oli ollut paskakuskina Ruotsissa. Alkoi elämäntarinoiden kertominen. Paljon myöhemmin Jyrkin kirjoittaessa Janne-kirjaa hän huomasi, miten syvällisesti Jannen kuvaukset olivat vaikuttaneet. Ne tuntuivat kuin omilta. Muutenkin Jannesta oli tullut läheinen. Monesti Jyrkin täytyi keskeyttää kirjoittaminen, kun kyynelet hämärsivät tekstin kuvaruudulla

Kiäli ja kiroilu

Rehellisyys kirjassa edellytti, että Jannen heikkouksista ja mokaamisista ei vaiettu. Ei Janne sitä pyytänytkään. Mutta oliko välttämätöntä kaikki selkkaukset ja munaukset sinne laittaa? Janne neuvoi: – Muuten ei synny aitoa kokonaisuutta, kuvaa ristiriitaisesta ihmisestä. Tulee lällärikamaa, lääkärienkelin voittokulkua vaan. Kiroilu ja tampereen kiälen käyttö tuotti pulmia. Janne puolusteli kirosanoja: Lue Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla. Kirosanoja vilisee niin perkeleesti. Kuvittele, mitä kirjasta olisi tullut, jos perkeleen tilalla olisi ”erittäin paljon” tai ”voi hyvä tavaton”. Pitää olla totta tai ei mitään! Elämäkerturin suhde murteeseen helpottui, kun hän älysi, että kiälenkäytön myätä muuttui päähenkilön ajattelu. Sitten Jyrki huolestui: Osaanko ilmaista kielen ja ajattelun yhteyden johdonmukaisesti? Janne lohdutti: Johdonmukaisuus on epäinhimillistä, ja ”eiks yks tavote oo kuvata ristiitojen repimää miäsparkaa?” Vihoviimeinen kirjoittajan murhe koski autenttisuutta. Mitä jos lukijat luulevat että tämä kaikki on todellista? Jannella oli vastaus valmiina: Keksi sinne muutama aivan mahdoton juttu, jota tyhminkään lukija ei todeksi usko. Ne Jyrki kirjoitti helposti.

Alter ego?

Kirjassa kerrotaan tekijöiden työryhmästä, ei siitä tässä enempää. Janne-kirjan lukeneet ovat tivanneet, onko Janne Jyrkin alter ego, persoona romaaniin sijoitettuna. Aprikointi on turhaa ja epäolennaista. Kirja on kirja. Jyrki kuitenkin tuumasi: Jos vielä kirjan teen, sen päähenkilö on nainen. Eipä luulla että se olen minä. Tosin nykyään ei tiedä, mitä sukupuolta kukin on vai onko. Nyt Jyrki on Aleksi Joensuun kanssa tekemässä kirjaa, jonka päähenkilöitä ovat kissat. Ei tule ongelmaa alter egoista. Kumpikaan tekijä ei ole edes yhtään kissan näköinen. Jos Jyrki olisi halunnut kirjoittaa elämänkertansa, hän olisi sen tehnyt. Mutta sellaista, mitä se nyt on, autofiktiivistä kirjoittamista hän piti liian simppelinä. Eihän siinä ole mielikuvitukselle sijaa. Koko sana autofiktiivinen on umpityperä kuin kylmäkuuma tai metrilitra. Varmat todisteet Jyrkin ja Jannen eroavuudesta ovat naiset. Jannella menivät naissuhteet mönkään tavalla ja toisella aina uudestaan. Jyrki on elänyt yli 50 vuotta yhden ja saman naisen kanssa. Vain tehdäkseen modernin vaikutuksen kuulijoihin Jyrki käyttää puolisostaan nimitystä ”minun nykyinen vaimoni”.

Synaptori numero 6 / 2019 muut artikkelit pääset lukemaan tästä.

 

*