Joulun lähestyessä on kuusi-uutisten aika. Ilmastomuutoksen vuoksi on kasvinjalostuksessa kehitetty uusia lajikkeita, jotka hyödyntävät erilaisia olosuhteita. Kansanomaisesti ilmaistuna: Luodaan kasveja (yleensä hybridejä), joilla on sekä havupuiden että lehtipuiden parhaita omi- naisuuksia. Kuusen ja koivun risteytykset ovat koeviljelmissä kasvaneet 3-4 metrin korkuisiksi. Se ei vielä vakuuta tiedehenkilöitä. Mahdollisesti kasvu tyrehtyy tai hybridipuu tuhoutuu itsestään, kun se kasvaa isommaksi. Sen sijaan katajan ja humalan risteytys on kasvanut täyteen mittaan, eikä mitään ongelmia ole ilmaantunut.

Samanlainen phloem ja xylem

Kahden erilaisen perintöaineksen synnyttämää yksilöä sanotaan hybridiksi. Haapapuilla hybridit saatiin kasvamaan jo 30 vuotta sitten, mutta puuaines oli surkeaa höttöä. Hybridihaavoista sahattiin laudepuita saunoihin sillä seurauksella, että saunojat tipahtelivat ryskyen läpi lauteiden. Risteyttäminen sinänsä on mahdollista, koska kaikkien kasvien kudoksissa nesteet ja ravinteet virtaavat samanlaisesti. Kulkusuunnat nimetään phloem ja xylem. Myös fotosynteesi eli yhteyttäminen on kemiallisesti samanlaista. Se ei ole riippuvaista lehden muodoista tai neulasen rakenteesta. Biologisesti ei siis ole estettä hybridikasvien kasvulle.

Aitoustakuu: ”Artikkelin tiedot ovat 90% totta. Kuvat ovat aitoja. Phloem ja xylem ovat kasvitieteellisiä nimityksiä, jotka kuvaavat nesteiden virtaamista lehtiruodissa.

Pötyhöpötakuu: Juttu on pötyhöpöä. Ihmisiä huijattaessa vakuuttavuutta luodaan sillä, että jutun jotkut osat ovat oikeita. Kun lukija ei tunne aihepiiriä, hän saattaa uskoa pötyhöpöä.

Jos haluatte omin silmin varmentaa tämän pötyhöpön, Alex Grafix Galleria Hämeenkoskella toivottaa tutustumaan tähän ihmeelliseen hybridiin elokuussa 2020.

Synaptori numero 7 / 2019 muut artikkelit pääset lukemaan tästä.